Johtamisen virheistä hyvään johtajuuteen. Vältä nämä 5 johtamisen virhettä

Pitäisikö johtajan ottaa alaisten tunteet vakavasti? SOK:n entinen pääjohtaja Arto Hiltunen on kirjoittanut kirjan Johtamisen taito (WSOY). Kirjassa hän puhuu pehmeän johtamisen puolesta, kaipaa bisneselämään johtajuutta, jossa asiakasta kuunnellaan ja alaisten tunteet ja tarpeet huomioidaan.

Johtamisen taito -kirjassa Hiltunen kannustaa yrityksiä arvokeskusteluun. Yrityksen arvojen pitäisi näkyä myös toimintatavoissa.

Hiltunen etsii kirjassaan hyvää johtajuutta. Huonoon johtamiseen törmää yritysten arkipäivässä liian usein.

Taloussanomat pyysi Hiltusta nimeämään viisi pahinta mokaa, joihin johtaja voi syyllistyä. Tässä ne ovat. Voit lukea johtajan erehdyksistä enemmän kyseisestä lehdestä. Myös Hiltusen uudesta johtajuus-kirjasta löytyy varmasti lisää näkökulmia johtamisen virheisiin.

1. Feodaalinen johtaja. Johtajalla ei ole empatiakykyä. Hän keskittyy vain omaan tapaansa ajatella. Muut eivät kuitenkaan ajattele samalla tavalla kuin johtaja. Huono johtaja ei pysty ottamaan vastaan palautetta. Jotta päästäisiin kaikkia tyydyttävään lopputulokseen, tarvitaan toisten kuuntelemista.
2. Pettäjäjohtaja. Kaikkien organisaatioiden johtaminen prustuu luottamukseen. Jos johtaja menettää luottamuksen, peli on pelattu. Alaisista saatua luottamukselleista tietoa ei saa levittää eteenpäin. Johtajan on toimittava niin, että se kestää ettisen ja juridisen tarkastelun.
3. Julkinen nöyryyttäjä. Johtaja antaa kielteisen palautteen kahden kesken ja myönteisen palautteen ryhmän edessä. Jos ryhmän edessä annetaan jollekin negatiivista palautetta, se on nöyryyttämistä. Tämä ei kuulu nykyaikaiseen johtamiseen ja työyhteisöön. Johtajan tulee antaa palautetta, joka auttaa alaista parantamaan työtään. Johtajalla pitää olla taju alaisten tunne-elämästä, jotta heidät saadaan motivoitumaan tehokkaaseen työskentelyyn.
4. Tuuliviirijohtaja. Johtajan pitää toimia johdonmukaisesti ja ennustettavasti. Alaisten pitää saada tietää, mitä johtaja ajattelee. Jos johtaja on oikukas, alaiset eivät uskalla tehdä itsenäisiä päätöksiä ja asiat päätyvät lopulta johtajan pöydälle.
5. Marttyyrijohtaja. Huono johtaja ei kerro alaisille, mitä hän odottaa heiltä. Hän on kuitenkin aina tyytymätön työn tulokseen. Johtajan pitää kertoa selvästi, mitä odottaa! Huono johtaja valittaa että alaisten työ ei kelpaa ja yrittää tehdä asian itse. tässä johtaja kuormittuu alaisten työstä ja alaiset turhaantuu. Johtajan ei pidä tehdä alaisten töitä vaan motivoida heitä tekemään työnsä tehokkaasti.

Tässä Hiltusen mainitsemat viisi johtajan pahinta virhettä. Kun näitä lukee, nousee ajatus, että tuon kaiken sanoo jo maalaisjärki. Työpaikalla johtajuus on kuitenkin vaikeampaa kuin edellisen tekstin lukeminen.

Johtaja voisi vaikka printata jutun pöytälaatikkoonsa, ja yrittää viikon ajan välttää näitä Hiltusen mainitsemia huonon johtamisen menetelmiä.

Työuupumuksesta selviäminen

Jääkiekkovalmentaja ja tv-kommentaattori Juhani Tamminen kertoo työuupumisesta kirjassaan "Pelin henki - näin selvisin työuupumisesta" (Gummerus). Tässä käsittelen Tammisen ajatuksia siten, kun Taloussanomat on niitä referoinut. Voit lukea Tammisen ajatuksia enemmän kyseisestä lehdestä.

Tamminen kertoo, että hän uupui suuren työkuorman, huonon johtamisen ja työyhteisön vihamieliseksi muuttumisen tähden.

Työuupumus toi unettomuuden ja kyvyttömyyden hoitaa elämän arkirutiineja. Tamminen parantui työuupumisesta pikku hiljaa ja laati 10 askeleen parantumisohjelman uupumisesta kärsiville.

Tässä Juhani Tammisen askeleet työuupumisesta parantumiseen:

1. Kotirauha katkaisee kierteen.
2. Päästä kokonaan irti.
3. Perheen tuki on korvaamatonta.
4. Ystävät ja lähipiiri mukaan.
5. Have ammattiapua -heti.
6. Sitoudu suunnitelmaan.
7. Rutiinit pitävät pinnalla.
8. Etsi vertaistukea.
9. Rohkeasti takaisin peliin.
10. Löydä kiitollisuus - elämänasenne ja arvot.

Johtajalla on kahdenlainen haaste. Ensiksi yrittää estää alaisten työuupumus. Tamminen sanoi, että hänet ajoi työuupumukseen huono johtajuus. Pitäsi varmaan ostaa "Pelin henki" -kirja ja lukea, mitä Tamminen tällä tarkoittaa.

Johtajan pitää samalla huolehtia omasta jaksamisesta. Yksi itselleni jatkuvasti merkittävämpi asia on niinkin yksinkertainen kuin säännöllinen liikunta. Siinä on jätettävä paperit ja tietokoneet pöydälle.

Miten sinä yrität välttää työuupumista?

7 ominaisuutta, jotka tekevät sinusta johtajan

Steve Tobak kertoo, miten päästä johtajaksi. Tobak kartoitta ominaisuuksia, jotka tekevät työntekijästä korvaamattoman ja lopulta pomon.

Mutta eikös tässä ole ristiriita. Jos joku on työtehtävissään korvaamaton, miksi hänet kannattaisi siirtää johtajaksi. Johtajia kyllä löytyy, mutta korvaamaton työntekijä on nimensä mukaisesti korvaamaton!

Tässä Taloussanomien referoima juttu edelleen referoituna. Kun käyttäydyt alaisena näin, pomo on sinuun tyytyväinen. Ja pääset ehkä itsekin johtajaksi.

1. Tee se, mitä työn suorittamiseksi vaaditaan.
2. Pidä kiinni lupauksistasi. Vaikka olisi tiukkaa, tee mitä pitää tehdä. Muuten lisäät johtajan stressikuormaa, ja se ei ole urallesi hyvä asia!
3. Ole urhea. Älä pelkää rangaistusta, kilpailua ja haastamista. isnes on kovaa.
4. Haasta vallitsevat ajatukset. Puhu suoraan, myönnä jos et tiedä, älä usko sinisilmäisesti auktoriteetteja.
5. Ratko ongelmia. Tehtäväsi on etsiä uusia näkökulmia ja ratkaista ongelmia.
6. Keskity tiukasti! Pysy rauhallisena kun muut ovat paniikissa. Pidä elämässäsi järjestys.
7. Sinua ei tarvitse paapoa. Älä kerjää lohdutusta jokaisen vastoinkäymisen jälkeen. Älä ota työasioita henkilökohtaisesti.

Erinomaisia asioita, joita johtajana arvostan. Jos saa tällaisia työntekijöitä, heille on kiva maksaa vähän enemmän palkkaakin. Mutta näin hyviä työntekijöitä en välttämättä laittaisi johtajaksi. Menee hyvä työntekijä pilalle.

Millä autolla johtaja ajaa?

Taloussanomat selvitti, mikä on johtajan suosikkiauto. Samalla kysytään, pitäisikö johtajan valita upea edustusauto tai tyytyä vähäpäästöiseen perheautoon.

LeasePlan on yritysautojen hallinnointi- ja rahoitusyhtiö. Toimitusjohtaja Petteri Pihlas toteaa, että suomalaisessa yrityskulttuurissa ei pröystäillä. Asiakkaille ja alaisille ei anneta väärää kuvaa yrityksestä. Ylin johto ei harrasta niin isoja moottoreita kuin Keski-Euroopassa.

Ylin johto

ALD Automotiven operatiivinen päällikkö Jarmo Pylvänäinen sanoo, että ylimmän johdon työsuhdeautojen suosikkimerkit ovat BMW, Audi, Mersu ja Volvo. Tarkemmin määriteltynä suuremmat johtajat ajavat seuraavilla autoilla: BMW 520 Diesel, Audi A6, Volvo XC 60 ja Mercedes E 200. Volvon kohdalla on tapahtunut pieni notkahdus.

Suomalaiset johtajat eivät juurkaan suosi perinteisiä edustusautoja (BMW 7-sarja, Audi A8, Mercedes-Benz S-sarja).

Keskijohto

Päälliköt ja keskijohto ajaa pääasiassa keskikokoluokan perheautoa. Yleensä farmari dieseliä. Yleisiä autoja ovat muun muassa Skoda Octavia, Volkswagen Golf Variant, Volkswagen Passat, Ford Mondeo ja Volvo V70.

Ekotrendi työsuhdeautoissa

Työsuhdeautoissa vahvistuu ekotrendi. Autovero ja autoedun verotus suosivat vähäpäästöisiä autoja. Samoin yritysten autopolitiikka voi asettaa päästörajoja työsuhdeautoille.

Millä autolla sinä ajat?

Kerro muille johtajille, millä autolla sinä ajat.

Mikael Jungner ja epäjohtaminen

Mikael Jungner on varmaankin lukenut - tai todennäköisesti kuullut jonkun siteeraavan - kirjaa "Z ja epäjohtaminen". Tämän päivän Helsingin Sanomissa Jungner kertoo, että "Hyvä johtaminen voi olla vähäistä johtamista" (artikkelin otsikko).

Hesari lainaa Mikael Jungnerin Toimistokuukkeli kirjassa olevaa ajatusta. Hyvä johtaminen on usein mahdollisimman vähäistä johtamista ja ihmiselle tulee tanataa tilaa johtaa itse itseään.

Ihmiset tulee vapauttaa luovuuteen, jolloin he sitoutuvat ja motivoituvat työskentelemään paremmin. Kirjassa suositellaan unohtamaan vanhentuneet sankarijohtamisen malli, koska ne eivät enää toimi. Näin siis Mikael Jungner, SDP:n puoluesihteeri ja YLEn entinen johtaja.

Z ja epäjohtaminen

Samanlainen perusajatusa löytyy tosiaan Kauppakorkeakoulun professorien Rebecca Piekkarin ja Janne Tienarin kirjasta "Z ja epäjohtaminen (Talentum 2011).

Uusi sukupolvi Z haastaa vanhat johtamisen malit. Tämä uusi Z-sukupolvi on 1990-luvulla syntynyt työelämään astuva sukupolvi. He haastavat vanhat työkulttuurit.

Uuden johtamisen Z-sukupolvi kertoo rohkeasti mielipitensä ja vaatii yksilöllisempää kohtelua ja avointa työkulttuuria. He haluavat vaikuttaa työn sisältöön ja vaihtavat helposti työpaikkaa, jos työyhteisö tai esimies ei miellytä.  Siksi he uskaltavat sanoa suoraan mielipiteensä. Työpaikan menetys ei ole kriisi, koska paska työpaikka kannattaa menettää. He ovat heti suuntautumassa uuteen ja usein heillä on monta rautaa samanaikaisesti tulessa.

Tämä ei tarkoita sitä etteikö ihmisiä ja työtä tulisi johtaa. Sitä pitää johtaa, mutta huomaamattomasti! Johtajan pitää olla epäjohtaja. Näin ainakin johdettavan näkökulmasta.  Siinäpä haastetta johtajalle. 

Tärkeä kirja johtajalle

Tässä on aivan uudenlainen haaste johtajille. Suosittelen kirjan "Z ja epäjohtaminen" ostamista.