"Aaro Cantellilla on asiaa suomalaisjohtajille: painakaa kaasua ja kaksinkertaistakaa kehityspanokset! Normetin hallituksen puheenjohtajan mielestä suomalaisjohtajat ovat liian turvallisuushakuisia. Kustannusjahti ja pienet uudistukset eivät nyt riitä, vaan pitää olla kasapäin ideoita.Siispa aikaa ajatteluun! Ja rohkeutta toimimiseen! "Näin on tehty aina ennenkin", on surullisen kuuluisat lopun alun sanat.
”Ennen vastuullinen johtajuus tarkoitti riskien välttämistä, nyt se on uuden etsimistä ja kasvamista. Jos yritys ei uusiudu, se kuolee.”
Suomen pitää Cantellin mielestä ottaa mallia huippu-urheilijoista ja saksalaisista autovalmistajista: kun on muita parempi, pärjää."
perjantai 20. kesäkuuta 2014
Rohkeutta ajatteluunja toimintaan
Jos yritys ei uudistu, se kuolee. Siinä on kova väite. Tässä lainaus johtaja Aaro Cantellilta:
Tulevaisuuden johtajan muotokuva
Millainen on modernin suomalaisen johtajan muotokuva vuonna 2020, pohtii Esa Lehtinen. Onko suomalainen johtaja itsepäinen käskyautomaatti vai ihmisiä arvostava johtaja? Tässä muutamia poimintoja Lehtisen tekstin pohjalta.
Suomalainen työelämä on muuttumassa jälkiteollisesta yhteiskunnasta palvelu- ja informaatioteknologiayhteiskunnaksi, jossa korostuu innovaatiojohtaminen. Siinä työntekijät ovat oppivia ja kehittyviä yksilöitä, joita johdetaan stragegialla, oikealla motivoinnilla ja byrokratian minimoimisella.
Toinen murrostekijä johtamisessa on uudet työntekijäsukupolvet. Niistä X-sukupolveksi sanotaan vuosina 1964-79 -syntyneitä, Y-sukupolveksi 1980-1995 -syntyneitä ja Z-sukupolveksi vuoden 1996 jälkeen syntyneet. Uudet sukupolvet suhtautuvat sekä työhön että johtamiseen uudella tavalla. Uudet sukupolvet eivät "kunnioita" auktoriteetteja entiseen malliin. He eivät ota auktoriteetikseen hierarkkista johtajaa vaan sen, joka osoittaa johtamista taitojensa ja osaamisensa kautta. Uudelle työntekijä- ja johtajasukupolvelle on tärkeää itsenäisyys, vastuu ja vapaus. Työnteon ja johtamisen itseohjautuvuus lisääntyy.
Tulevaisuudessa johtajan tärkeäksi tehtäväksi muodostuu luottamuksen rakentaminen omiin työntekijöihin. Tässä tarvitaan kanssakäymistä, vuorovaikutusta, yhteistyötä ja avointa keskustelu- ja tiedotuskulttuuria. Työntekijöistä tulee välittää, arvostaa ja kohdella tasa-arvoisesti.
Moderni johtaja ymmärtää, että perinteinen työaikakäsitys muuttuu. Asiakkaat haluavat yksilöllisempää ja nopeampaa palvelua sekä reaaliaikaissia vastauksia. Työntekijöiden ei välttämättä tarvitse olla fyysisissä työpisteissä ja etätyö lisääntyy.
Tulevaisuuden johtaja osaa hallita organisaation tunneilmastoa ja tunteiden johtamista. Johtajalla on oltava terve itsetunto ja itsetuntemus. Tämän lisäksi hänellä on tunneälyä ja kykyä luoda työpaikalle hyvä tunneilmasto. Tunneilmaston positiivisuus voi nostaa organisaation tuottavuutta ja huono tunneilmasto laskee sitä. Hyvä johtaja ei väheksy tunteiden merkitystä vaan ottaa ne huomioon pääöksenteossa, motivoinnissa ja yhteishengen kohottamisessa.
Tässä eräs näkökulma johtajan muotokuvaan vuonna 2020.
Suomalainen työelämä on muuttumassa jälkiteollisesta yhteiskunnasta palvelu- ja informaatioteknologiayhteiskunnaksi, jossa korostuu innovaatiojohtaminen. Siinä työntekijät ovat oppivia ja kehittyviä yksilöitä, joita johdetaan stragegialla, oikealla motivoinnilla ja byrokratian minimoimisella.
Toinen murrostekijä johtamisessa on uudet työntekijäsukupolvet. Niistä X-sukupolveksi sanotaan vuosina 1964-79 -syntyneitä, Y-sukupolveksi 1980-1995 -syntyneitä ja Z-sukupolveksi vuoden 1996 jälkeen syntyneet. Uudet sukupolvet suhtautuvat sekä työhön että johtamiseen uudella tavalla. Uudet sukupolvet eivät "kunnioita" auktoriteetteja entiseen malliin. He eivät ota auktoriteetikseen hierarkkista johtajaa vaan sen, joka osoittaa johtamista taitojensa ja osaamisensa kautta. Uudelle työntekijä- ja johtajasukupolvelle on tärkeää itsenäisyys, vastuu ja vapaus. Työnteon ja johtamisen itseohjautuvuus lisääntyy.
Tulevaisuudessa johtajan tärkeäksi tehtäväksi muodostuu luottamuksen rakentaminen omiin työntekijöihin. Tässä tarvitaan kanssakäymistä, vuorovaikutusta, yhteistyötä ja avointa keskustelu- ja tiedotuskulttuuria. Työntekijöistä tulee välittää, arvostaa ja kohdella tasa-arvoisesti.
Moderni johtaja ymmärtää, että perinteinen työaikakäsitys muuttuu. Asiakkaat haluavat yksilöllisempää ja nopeampaa palvelua sekä reaaliaikaissia vastauksia. Työntekijöiden ei välttämättä tarvitse olla fyysisissä työpisteissä ja etätyö lisääntyy.
Tulevaisuuden johtaja osaa hallita organisaation tunneilmastoa ja tunteiden johtamista. Johtajalla on oltava terve itsetunto ja itsetuntemus. Tämän lisäksi hänellä on tunneälyä ja kykyä luoda työpaikalle hyvä tunneilmasto. Tunneilmaston positiivisuus voi nostaa organisaation tuottavuutta ja huono tunneilmasto laskee sitä. Hyvä johtaja ei väheksy tunteiden merkitystä vaan ottaa ne huomioon pääöksenteossa, motivoinnissa ja yhteishengen kohottamisessa.
Tässä eräs näkökulma johtajan muotokuvaan vuonna 2020.
perjantai 9. toukokuuta 2014
Miten johtaja puhuu vakuuttavasti?
"Ihmiskunta on tepastellut tällä planeetalla kymmeniä vuosituhansia ja kyennyt ihan kelpo kommunikaatioon ilman PowerPointteja," kirjoittaa Juhana Torkki.
Torkki on Aristoteleen vakuuttumisteorian pohjalta kirjoittanut yhdeksän kohdan kysymyssarjan, jonka helpottaa puheen pitämistä. On aika laittaa PowerPoint -esitykset piiloon ja luottaa vanhempaan koeteltuun menetelmään: puheen voiman käyttöön. Tämä kuulostaa rohkealta. En voikaan enää mennä niiden tuttujen PowerPoint -kalvojen taakse.
Torkki loi puhujan työkalun, jossa yhdeksään kysymykseen puhuja vastasi kolmen minuutin ajan. Silloin tulee hieno puolen tunnin puhe. Torkki kehoittaa diojen asemesta järjestelemään omia asenteita. Tässä yhdeksän kysymystä paremman puheen pitämiseksi:
Kiitos Torkille todella mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Hienoa, että joku opettaa meitä puhumaan paremmin!
Torkki on Aristoteleen vakuuttumisteorian pohjalta kirjoittanut yhdeksän kohdan kysymyssarjan, jonka helpottaa puheen pitämistä. On aika laittaa PowerPoint -esitykset piiloon ja luottaa vanhempaan koeteltuun menetelmään: puheen voiman käyttöön. Tämä kuulostaa rohkealta. En voikaan enää mennä niiden tuttujen PowerPoint -kalvojen taakse.
Torkki loi puhujan työkalun, jossa yhdeksään kysymykseen puhuja vastasi kolmen minuutin ajan. Silloin tulee hieno puolen tunnin puhe. Torkki kehoittaa diojen asemesta järjestelemään omia asenteita. Tässä yhdeksän kysymystä paremman puheen pitämiseksi:
- Mistä olet kiitollisuudenvelassa kuulijoillesi?
- Mitä kuulijasi pelkäävät?
- Mistä kuulijasi tuntevat ylpeyttä?
- Mistä olet viime aikoina ollut innostunut?
- Mitä itse pelkäät?
- Mistä tunnet iloa juuri nyt?
- Minkä yhden lauseen toivot kuulijoidesi muistavan esityksestäsi?
- Miten vääntäisit pointtisi rautalangasta 15-vuotiaalle?
- Minkä omakohtaisen tarinan voisit kertoa väitteesi tueksi?
Kiitos Torkille todella mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Hienoa, että joku opettaa meitä puhumaan paremmin!
Ajatuksia johtoryhmä työskentelystä
Jos johtoryhmä kulkee silmät sidottuna, miten se voisi ohjata organisaatiota oikeaan suuntaan? Millainen on hyvä johtoryhmä? Köyhän johtajan informaatiolähde on twitter, josta hain kultajyviä hyvästä johtoryhmästä. Tässä keväänn parhaat johtoryhmä -twiitit.
@JaanaPylvanenLaihaksi jäivät eväät tällä kertaa. Yllätyksekseni johtoryhmätwittejä oli todella vähän.
Jos johtoryhmä ei tunne omaa strategiaansa, miten sitä voidaan toteuttaa.
@SpindoctorFin
Toimintakykyinen ja saman vision omaava #johtoryhmä on toimitusjohtajan tärkein työväline organisaation johtamisessa.
@paucharp
Kuinka monessa yrityksessä mietitään mikä on johtoryhmän missio? #johtoryhmä
@paucharp
Johtoryhmä ei saa olla johtajan tahtoa pokkuroiva ”sätkynukkekerho”
sunnuntai 8. joulukuuta 2013
Esimiehen ajasta 40 % kuluu konfliktien hoitamiseen
Esimiehen ajasta 40 % kuluu konfliktien ja niihin liittyvien asioiden hoitamiseen.
Tämä asia muodostuu johtajan ajankäytössä ja tehtävissä yhä tärkeämmäksi. Konflikteja syntyy aina, miten toimia, että niitä syntyisi vähemmän. Johtajat tarvitsevat enemmän työkaluja konfliktien hoitamiseen. Kalle Siiran väitöskirjan mukaan suomalaisilla työpaikoilla konflikteja käsitellään vanhanaikaisella tavalla: epämieluisista asioista ei puhuta, ne lakaistaan maton alle tai jyrätään valtaa käyttäen.
Kalle Siira väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi 29.11.2013 Helsingin yliopistossa. Hänen väitöskirjansa käsitteli konfliktinhallinnan teorioita ja käytännön malleja suomalaisissa organisaatioissa. Väitöskirjan nimi on "Organizational Conflict, Conflict Management, and Communication: A Social Complexity Perspective".
Tämä asia muodostuu johtajan ajankäytössä ja tehtävissä yhä tärkeämmäksi. Konflikteja syntyy aina, miten toimia, että niitä syntyisi vähemmän. Johtajat tarvitsevat enemmän työkaluja konfliktien hoitamiseen. Kalle Siiran väitöskirjan mukaan suomalaisilla työpaikoilla konflikteja käsitellään vanhanaikaisella tavalla: epämieluisista asioista ei puhuta, ne lakaistaan maton alle tai jyrätään valtaa käyttäen.
Kalle Siira väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi 29.11.2013 Helsingin yliopistossa. Hänen väitöskirjansa käsitteli konfliktinhallinnan teorioita ja käytännön malleja suomalaisissa organisaatioissa. Väitöskirjan nimi on "Organizational Conflict, Conflict Management, and Communication: A Social Complexity Perspective".
Kaverijohtajuus on tulevaisuuden johtamista
Tämän päivän uussana minulle on kaverijohtajuus. Luin siitä Tekesin sivulta, jossa oli juttu "Tulevaisuuden pomo on kaveri mutta ei ystävä".
Tässä kirjoituksesta poimittuja ajatuksia. Yhteistyökyky nousee pätevyyttä tärkeämmäksi johtajan ominaisuudeksi. Johtaja johtaa mielekkyyttä. Kaverijohtajuus on tulevaisuutta:
Kaverijohtajuus on tulevaisuuden sana, sillä tulevaisuuden työntekijät eivät toimi tehokkaasti vanhanaikaisen pomottamisen alla, vaan odottavat pääsevänsä osallistumaan työyhteisön päätöksentekoon alusta alkaen. Johtajan tärkein ominaisuus ei jatkossa olekaan asiakeskeinen pätevyys, vaan yhteistyötaidot.
Työn mielekkyyden kasvaessa kasvaa myös työn tehokkuus. Ihminen ei ole kone. Kaveripomo johtaa visuaalisesti ja innostavasti.
Aiemmin tieto oli johtajan valtaa. Johtaja ei voi hallita kaikkea tietoa vaan se on kaikkien saatavissa.
Vaikka johtaja olisikin kaveri, hän ei voi olla ystävä. Kaverijohtaminen ei poista johtamisen tarvetta. Aina tarvitaan johtajaa osoittamaan tietä ja tekemään päätöksiä.
Tässä kirjoituksesta poimittuja ajatuksia. Yhteistyökyky nousee pätevyyttä tärkeämmäksi johtajan ominaisuudeksi. Johtaja johtaa mielekkyyttä. Kaverijohtajuus on tulevaisuutta:
Kaverijohtajuus on tulevaisuuden sana, sillä tulevaisuuden työntekijät eivät toimi tehokkaasti vanhanaikaisen pomottamisen alla, vaan odottavat pääsevänsä osallistumaan työyhteisön päätöksentekoon alusta alkaen. Johtajan tärkein ominaisuus ei jatkossa olekaan asiakeskeinen pätevyys, vaan yhteistyötaidot.
Työn mielekkyyden kasvaessa kasvaa myös työn tehokkuus. Ihminen ei ole kone. Kaveripomo johtaa visuaalisesti ja innostavasti.
Aiemmin tieto oli johtajan valtaa. Johtaja ei voi hallita kaikkea tietoa vaan se on kaikkien saatavissa.
Vaikka johtaja olisikin kaveri, hän ei voi olla ystävä. Kaverijohtaminen ei poista johtamisen tarvetta. Aina tarvitaan johtajaa osoittamaan tietä ja tekemään päätöksiä.
Älykäs itsensä johtaminen - muutama ajatus
Kaikkea johtamiseen liittyvää ei jaksa eikä pystykään itse lukemaan. Onneksi monet lukijat laittavat kotisivuille ja blogeihin kirja-arvosteluja, analyyseja ja pohdintoja lukemistaan johtamiskirjoista.
Tässä eräs juuri huomaamani kirjoitus, josta selviää lyhyesti Pentti Sydänmaanlakan kirjan “Älykäs itsensä johtaminen – Näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun" keskeinen sisältö. Mitä kuuluu älykkääseen itsensä jhtamiseen? Mitkä ovat Sydänmaanlakan itsensä johtamisen seitsemän periaatetta? Tässä eräs katsaus Pentti Sydänmaanlakan kirjan keskeiseen sisältöön:
Tässä eräs juuri huomaamani kirjoitus, josta selviää lyhyesti Pentti Sydänmaanlakan kirjan “Älykäs itsensä johtaminen – Näkökulmia henkilökohtaiseen kasvuun" keskeinen sisältö. Mitä kuuluu älykkääseen itsensä jhtamiseen? Mitkä ovat Sydänmaanlakan itsensä johtamisen seitsemän periaatetta? Tässä eräs katsaus Pentti Sydänmaanlakan kirjan keskeiseen sisältöön:
Mitä osa-alueita tähän älykkääseen itsensä johtamiseen kuuluu? Siihen kuuluvat uudistuminen, keho ja fyysinen kunto, mieli ja psyykkinen kunto, tunteet ja sosiaalinen kunto, arvot ja henkinen kunto, työ ja ammatillinen kunto sekä tietoisuus. Nämä kaikki osa-alueet tulisivat olla kunnossa, jotta itseään voisi johtaa mahdollisimman hyvin. Jokainen osa-alaue on tärkeä pyrittäessä tasapainoiseen elämään. Viisaaksi itsensä johtajaksi ei voi kehittyä ainoastaan kirjoja lukemalla vaan tekemällä systemaattista harjaannuttamista. Itsensä johtaminen on itsekuria vaativaa ja konkreettista tekmistä. Älykäs itsensä johtaminen on myös oman tietoisuuden laaja-alaista, syvällistä ja käytännöllistä kehittämistä.
Itsensä johtamisessa on seitsemän periaatetta, joita noudattamalla voidaan saavuttaa mielenrauha. Elämällä täytyy ensinnäkin olla jokin merkitys, täytyy olla syy elää. Toisena periaatteena on fokus, eli elämässä tulisi pyrkiä keskittymään olennaiseen ja elää yksinkertaisesti. Itselleen tulisi myös olla aito ja rehellinen. Uudistuminen on neljäs periaate, ihmisen tulisi olla rohkea ja uudistaa itseään jatkuvasti. Itsekuri on luonnollisesti myös erittäin tärkeä asia mielenrauhaa tavoiteltaessa, periksi ei saa antaa ja on oltava kärsivällinen. Herkkyys on myös periaatteiden listalla, sillä herkkyydet ovat ikkunoita maailmaan. Viimeisenä listakka on nöyryys, oma keskeneräisyys tulee tunnistaa. Nämä periaatteet jos hallitsee, niin on saavuttanut mielenrauhan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)